Pienen yritykseni suuri, intohimoinen sydän

Olen aina tuntenut alemmuuden tunnetta siitä, etten ole ollut erityisen kiinnostunut opiskelusta tai menestynyt koulussa. Vasta viime vuosien aikana olen tajunnut sydämeni pohjassa saakka, että mullekkin on paikka tässä maailmassa eikä mun tarvitse mahtua enää yhteenkään muottiin.

Tarinani visuaalisena sisällöntuottajana alkoi jo teini-iässä kun valokuvaaminen astui mun elämään — ja kehittyi blogin kirjoittamiseen. Siihen aikaan sosiaalista mediaa (mitä se nyt siihen aikaan edes piti sisällään) päivitti aktiivisesti vain isot vaikuttajat, joita oli vielä todella vähän. Ja ehkä juuri siksi olen kipuillut oman paikkani kanssa: ei tämänkaltaista työtä olla pidetty oikeana ammattina vielä kovin kauaa.

Kaksi ihanaa lastani ovat tuoneet kuitenkin paljon perspektiiviä elämääni ja saanut ajattelemaan, millaista elämää haluan elää. Olen joskus (lue: hyvin usein) sanonut, ettei musta koskaan tulisi yrittäjää. Ja ei varmasti olisi tullutkaan, jos en olisi kulkenut juuri tätä polkua: kipuillut itseni löytämisen kanssa sekä harhaillut työpaikoissa, joissa en saa työskennellä arvojeni mukaisesti.

Olen kokenut valtavan ammatillisen kasvutarinan, minkä myötä olen päätynyt tähän pisteeseen — auttamaan intohimoisesti pienyrittäjiä ja muita brändejä menestymään kaiken sen tiedon ja taidon avulla, mitä olen kehittänyt ja kuljettanut mun mukana vuosikaudet.

Siksi olen juuri tässä: valokuvaamassa ja auttamassa sisällöntuotannon koukeroissa niin pienyrittäjiä kuin suuriakin brändejä. Joko aloitetaan meidän upea, yhteinen matka?